Yhdyskuntapalvelu
Ei kuitenkaan ole välttämätöntä, että uusien rikosten tekemisen riskin taustalla olisi päihdeongelma tai mikään muukaan erityinen fyysinen tai psyykkinen ongelma. Henkilö voi syyllistyä toistuvasti esimerkiksi väkivalta- tai seksuaalirikokseen ilman tällaista ongelmaa.
Yleistä päihdepalveluista
Aikuisten valvontaan tuomitseminen ei, kuten ei nuorten valvontaankaan tuomitseminen, olisi riippuvainen tuomittavan suostumuksesta seuraamukseen. Aikuisten valvontaan voisi kuitenkin edellä mainituin tavoin sisältyä kuntoutusta tai hoitoa. Tällainen kuntoutus tai hoito edellyttää normaalisti toimenpiteen kohteen suostumusta. Tämän vuoksi suostumus tarvittaisiin myös kuntoutuksen tai hoidon sisällyttämiseen valvontaan. Se, suostuuko rikoksesta epäilty kuntoutuksen tai avohoidon sisällyttämiseen valvontaansa, kävisi ilmi seuraamusselvityksestä. Asiasta otettaisiin maininta 10 §:ään.
Ehdollisen vankeuden oheisseuraamusjärjestelmää tehostettaisiin lisäksi nostamalla oheisseuraamuksena tuomittavissa olevan yhdyskuntapalvelun enimmäistuntimäärä 90 tunnista 120 tuntiin.
Yhdyskuntarangaistus voidaan tuomita korkeintaan yhden vuoden vankeusrangaistuksen sijaan (rikoslain 48 §). Yhdyskuntarangaistuksen ohessa voidaan tuomita sakkoa ja korkeintaan 60 päivän ehdoton vankeusrangaistus, jos tähän on erityisiä syitä. Yhdyskuntarangaistuksen täytäntöönpano tapahtuu yleishyödyllistä työtä tekemällä tai osallistumalla rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttaviin ohjelmiin ja toimintoihin, kuten sovitteluun. Tuomioistuin voi liittää yhdyskuntarangaistukseen asumista, oleskelua, työtä, opiskelua ja päihteettömyyttä koskevia ehtoja.
Toista ääripäätä edustavat tilanteet, joissa henkilölle on tuomittu useita ehdollisia rangaistuksia ja joissa hänen elämäntilanteensa on sellainen, että uusia rikoksia on varsin todennäköisesti odotettavissa. Jos tähän elämäntilanteeseen liittyy vaikea päihdeongelma, hän voi olla soveltumaton oheisseuraamuksena suoritettavaan yhdyskuntapalveluun sekä lyhyen ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittavissa olevaan yhdyskuntapalveluun tai valvontarangaistukseen. Valvonnalle onkin todennäköisesti korostetuin tarve tilanteessa, jossa henkilö on jo aiemmin tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja hänen rikoskäyttäytymistään ohjaa vaikea päihdeongelma. Kun päihdeongelma muodostaa varsin merkittävän uusimisriskiä lisäävän tekijän, valvonnan sisällöllä on syytä pyrkiä puuttumaan ongelmaan.
Kehittämisehdotuksia